Fitz ratkaisee
| Fitz ratkaisee | |
|---|---|
| Cracker | |
 |
|
| Tyyli | Draama |
| Kestoaika |
50 min (1993–95) 100 min (1996) 120 min (2006) |
| Luoja(t) | Jimmy McGovern |
| Pääosissa | Robbie Coltrane |
| Alkuperämaa |
 Yhdistynyt kuningaskunta |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Verkko |
ITV Yle TV1 |
| Esitetty | 1993 – 2006 |
| Jaksoja | 25 |
| Tuotanto | |
| Tuotantoyhtiö(t) | ITV |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Fitz ratkaisee (Cracker) on brittiläinen rikosdraamasarja, jota kuvattiin kolmen tuotantokauden verran vuosina 1993–1995 ja vielä kaksi erikoisjaksoa 1996 ja 2006. Pääosassa rikospsykologi Fitzinä esiintyi Robbie Coltrane.[1]
Sarjan ominaispiirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fitz ratkaisee sijoittuu Manchesteriin. Sarjan päähenkilö on rikospsykologi Eddie ”Fitz” Fitzgerald, joka ratkaisee henkirikoksia poliisin apuna ja on älyllisesti ylivertainen työtovereihinsa verrattuna. Hänen psykologiselle tarkkanäköisyydelleen antaa ristivalaistuksen hänen henkilökohtainen moniongelmaisuutensa: alkoholismi, peliriippuvuus, vaikeat ihmissuhteet, ylipaino.
Sarjassa tarkkaillaan tapahtumia kahdella tasolla. Yhtäältä kussakin tarinassa seurataan käsillä olevan rikoksen ratkomista sekä rikollisten ja näitten lähipiirin elämää. Toisaalta tarkkailtavana ovat ihmissuhteet rikostutkimusryhmässä ja Fitzin perhepiirissä. Nämä eri tasot saattavat myös ristetä keskenään, kuten tarinassa Miehetkin itkevät, jossa seurataan raiskaussarjan tutkimuksia: naispoliisi, johon Fitzillä on rakkaussuhde, joutuu tutkimusten keskellä raiskatuksi, ja myöhemmin raiskaaja uhkaa Fitzin vaimoakin. Ihmissuhdekaaret ulottuvat yksittäisten rikostarinoitten yli, ja usein tarinat päättyvät cliffhangeriin. Esimerkiksi rikostutkija Jimmy Beckin tarinassa Näytön tarve alkanut amok-juoksu päättyy vasta tarinan Veljellistä rakkautta lopussa.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fitz ratkaisee nousi moninkertaisesti palkituksi arvostelu- ja katsojamenestykseksi. Kaiken pohjana oli Jimmy McGovernin alkuperäisidea ja käsikirjoitus. Myös Paul Abbott kirjoitti osan tarinoista. Pääosa Fitzinä oli Robbie Coltranelle ponnahduslauta suuriin rooleihin muun muassa James Bond - ja Harry Potter -elokuvissa. Robert Carlylelle tappajan rooli tarinassa Näytön tarve oli ensimmäinen näkyvämpi rooli.
Kolmen tuotantokauden jälkeen sarjaa täydennettiin vielä kahdella erikoisjaksolla, jotka eivät enää saavuttaneet alkuperäisen sarjan suosiota. Vuoden 1996 100-minuuttinen tarina sijoittuu Hongkongiin, jossa Fitz on luentomatkalla.[2] Kymmenen vuotta myöhemmässä kaksituntisessa erikoisjaksossa Fitz palaa tyttärensä häihin muuttuneeseen Manchesteriin asuttuaan vaimoineen useita vuosia Australiassa.[3]
Suomessa sarjan esitti Yle TV1 tuoreeltaan vuosina 1995–1996 ja uusintana vuonna 2008. Sarjasta kuvattiin Yhdysvalloissa Los Angelesiin sovitettu uudelleenfilmatisointi vuosina 1997–1998. Fitzin osan esitti Robert Pastorelli, ja Robbie Coltrane esiintyi yhdessä jaksossa rikollisen roolissa. Sarja sai melkoisen nuivan vastaanoton, eikä sen tekemistä jatkettu ensimmäisen tuotantokauden jälkeen.
Sarjan suosion saattelemana tarinat sovitettiin romaaneiksi. Niistä on suomennettu kolme ensimmäistä.
Sarjan päähenkilöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Robbie Coltrane | … | rikospsykologi Eddie ”Fitz” Fitzgerald |
| Christopher Eccleston | … | rikosylikomisario David Bilborough |
| Ricky Tomlinson | … | rikosylikomisario Charlie Wise, Bilborough’n seuraaja |
| Geraldine Somerville | … | rikosylikonstaapeli Jane ”Panhandle” Penhaligon |
| Lorcan Cranitch | … | rikosylikonstaapeli Jimmy Beck |
| Barbara Flynn | … | Judith, Fitzin vaimo |
| Kieran O'Brien | … | Mark, Fitzin teini-ikäinen poika |
Tarinat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Tarina | Käsikirjoittaja | Vuosi | Kesto | |
|---|---|---|---|---|
| 1. (1.1.) | Hullu nainen ullakolla (The Mad Woman in the Attic) | Jimmy McGovern | 1993 | 2 jaksoa |
| 2. (1.2.) | Kun taas sua kaipaan (To Say I Love You) | Jimmy McGovern | 1993 | 3 jaksoa |
| 3. (1.3.) | Vielä sopulikin oppii lentämään (One Day A Lemming Will Fly) | Jimmy McGovern | 1993 | 2 jaksoa |
| 4. (2.1.) | Näytön tarve (To Be A Somebody) | Jimmy McGovern | 1994 | 3 jaksoa |
| 5. (2.2.) | Suuri pamaus (The Big Crunch) | Ted Whitehead | 1994 | 3 jaksoa |
| 6. (2.3.) | Miehetkin itkevät (Men Should Weep) | Jimmy McGovern | 1994 | 3 jaksoa |
| 7. (3.1.) | Veljellistä rakkautta (Brotherly Love) | Jimmy McGovern | 1995 | 3 jaksoa |
| 8. (3.2.) | Vaarallinen pari (Best Boys) | Paul Abbott | 1995 | 2 jaksoa |
| 9. (3.3.) | Todellinen rakkaustarina (True Romance) | Paul Abbott | 1995 | 2 jaksoa |
| 10. | Fitz Hongkongissa (White Ghost) | Paul Abbott | 1996 | tv-elokuva |
| 11. | Katkera paluu (Nine Eleven) | Jimmy McGovern | 2006 | tv-elokuva |
Romaaniversiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jim Mortimore: Hullu nainen ullakolla. Suom. Anna Salo. Gummerus, 1995. ISBN 951-20-4763-2 (Cracker: Mad Woman in the Attic, 1994.)
- Molly Brown: Kun taas sua kaipaan. Suom. Heikki Salojärvi. Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4857-4 (To Say I Love You, 1994.)
- Liz Holliday: Vielä sopulikin lentää. Suom. Risto Raitio. Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4962-7 (One Day a Lemming Will Fly, 1995.)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- John Crace: Cracker: The Truth Behind The Fiction. 1994. ISBN 0-7522-0974-4
- Idström, Tove: ”Cracker – televisiosarja, joka ei rauhoita vaan potkaisee”, Elävän kuvan vuosikirja 1996, s. 42–53. Edita, Suomen elokuvasäätiö, 1996.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Cracker (1993-95, 1996, 2006) Screen Online. Viitattu 19.5.2017.
- ↑ Fitz Hongkongissa Leffatykki. Viitattu 19.5.2017.
- ↑ Ben Dowell: First Review: Cracker The Guardian. 2006. Viitattu 19.5.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Unofficial Guide To Cracker (Arkistoitu – Internet Archive)
- DVDplaza.fi – Tuotantokauden 1. DVD-arvostelu (Arkistoitu – Internet Archive)